2020 Evo Niemisjärven kierros

Vuoden eka yönyli vaellus ei kohdistunutkaan nyt kansallispuistoon vaan Evon retkeilyalueelle.

Ja kierrokseksi tuli valittua Niemisjärven kierros, pituudeltaan noin 20 kilometriä. Kierroksen puolivälissä on merkattu erillinen telttailualue jolle matkaa ekana päivänä kertyi noin 8 kilometriä (kierros tuli mentyä myötäpäivään).

Ekan päivän kävely piti sisällään erilaisia metsätyyppejä, hieman hiekkatietä ja loppuvaiheessa pätkän verran suota pitkoksineen.


Niemisjärven telttailualueella löytyi joitain pöytä+penkki ruokailupisteitä ja muutama tulipaikka omien eväiden valmistukseen. Jossain vaiheessa siellä on ollut jonkinlaista kioskitoimintaa jota ei nyt vuonna 2020 ollutkaan koska sinne ei ole saatu toimijaa. Vesipisteitä oli kaksi jotka eivät kuitenkaan vettä tarjonnut vaeltajalle. Tai no, vettä tuli mutta niin ruskeaa että ei sitä sitten viitsinytkään ottaa mukaan.

Telttapaikkoja oli jonkin verran mutta nyt onneksi oli paras paikka vapaana, järvimaisemalla.

Paikka oli polun vieressä jossa ihmisiä liikkui iltamyöhälle, se ei menoa haitannut. Muuten paikka oli varsin rauhallinen mitä nyt jossain vaiheessa yötä metsän siimeksestä kuului pöllön huhuilua. Ihmisiä oli tullut yöksi alueelle kalastamaan ja viettämään aikaa jonkin verran mutta illan aikana ei kyllä ääniä kuulunut muista lainkaan. Itikat olivat pikku hiljaa heräilemässä eloon mutta ei niitä vielä haitaksi asti ollut.

Toisen päivän kävely olikin sitten pituudeltaan 12 kilometriä. Eli siis neljä kilometriä enemmän kuin eka päivä. Maasto oli taaskin erilaisia metsätyyppejä kulkien kohti Evo keskusta. Välillä tuli ihmeteltyä kuinka paljon kivenlohkareita voi suomalaiseen metsään mahtua.

Päivän matka olikin jo sen verran pitkä että siihen piti sisällyttää ihan oikeita taukoja ruokineen ja pienine napostelutaukoineen. Ja johtuen telttailualueen huonosta vesitarjonnasta jouduin ”koeponnistamaan” taas suodatinpulloni tehon ruskealla järvivedellä.

Näin pari päivä myöhemmin täytyy todeta että kyllä se suodatinpullo varmaankin toimi ihan ok.

Toisen päivän aikana olikin sitten jo hieman enemmän soratietä reitillä joka kyllä sinänsä oli varsin rauhallista kulkea. Ruuhkaa ei reitillä ollut.

Mitä tekisin nyt toisin?

Ottaisin ehkä enemmän vettä mukaan kun tiedän että Telttailualueen vesi oli hieman ruskeaa. Kiertäisin reitin vastapäivään jolloin toiselle päivälle tulisi kevyempi siirtymä ja vähemmän metsäteitä. Jos kalastaisin niin ottaisin kalavehkeet mukaan.

Ja ottaisin nyt sen kevyemmän rinkan!

Kaiken kaikkiaan mukava yhden yön kierros rauhallisessa ja monipuolisessa maastossa.

Kategoria(t): Matkustus, Retkeily | Avainsanat: , , , | Kommentoi

2019 Hossa – Ruskavaellus

Hossan_kp

Eka useamman yön yksinvaelluskohde oli nyt sitten Hossa. Tuo Suomen kansallispuistoista ”uusin”. Toisena vaihtoehtona oli vahvasti mikäs muukaan kuin UKK mutta Hossa vei voiton muutamasta eri syystä.

  1. Ajankohta, lokakuun alku on jo sitä aikaa kun UKK:ssa alkaa lunta tulla ihan itsekseen. Ja se tuo taas sen ikävän puolen että merkkaamattomat polut häviävät lumen alle tehokkaasti.
  2. Vesistöjen (purojen) ylityksiä ei ole Hossassa kuin vain siltojen avulla. UKK:ssa voi olla puroja joita ei voi ylittää ilman että kahlaa ne Crocsien avulla. Ja vedenlämpötila on varmaan jo lähellä nollaa.
  3. Päiväkävely matkat. Hossassa pystyy helposti kävelemään sen 10 – 15 kilometriä ja silti on koko ajan säällisen kävelymatkan päässä tiestä (jolta sitten tukiryhmä voi käydä poimimassa kyllästyneen/väsyneen/eksyneen/tai muuten vain pois haluavan vaeltajan).
  4. Ajankohta uudelleen, UKK:ssa ei ole välttämättä ruskaa lainkaan jäljellä. Hossassa ehkä hieman. Ja kun Base Camp sijaitsee Kuusamossa on siitä mahdollista sitten mennä tekemään laskukauden avaus rinteeseen 4.10 kun rinteet avataan,

No miten se yksinvaellus meni? Tarkoitus oli viettää neljä päivää ja kolme yötä Hossan siimeksessä. Rinkkaan oli pakattu tavaraa joka lähtöön. Ruokaa, vara-akku, paristoja, vaihtovaatteita, kahvimaitoa, leipää ym ym ym. Aivan tarkkaa rinkan painoa ei tullut mitattua mutta karkea arvio menee 25 – 30 kilon väliin. Painoa oli selvästi enemmän mitä kesän aikana tehdyillä harjoitus kävelyillä.

Loppujen lopuksi olin vaelluksella 2 yötä ja 3 päivää. Totesin kolmannen päivän aamuna että kolmannen yön jälkeen tehtävä vaellus Muikkupurolta Hossan luontokeskukseen ei ollut sellaista vaellusta mitä lähdin hakemaan reissulta (ai selityksen makua? No vähän). Joten kolmantena päivänä kävelin vain suunnitellun matkan ja kutsuin tukiryhmän noutamaan minut Muikkupuron parkkipaikalta.

Eka päivä

Lähdin matkaan Huosivirran parkkipaikalta kohti Kokalmusta. Jo heti alkumatkasta alkoi satamaan vettä ja ensinmäinen ponnistus sadeviitan kanssa oli edessä. En ollut tuota sadeviittaa aiemmin ”heittänyt” päälleni Rinkan ollessa selässä. Tuo manööveri saattoi näyttää hieman erikoiselta mutta kukas tuota olisi siellä metsässä nähnyt, Rinkan oma sadesuoja oli jo oletuksena kyllä Rinkan päällä.

Eka ruokailupaikka oli Lounajan tulentekopaikka. Tuolla sitä tuli sitten tehtyä kaasun avulla (kaasu+trangia on minun ruuanlaitto välineeni) retkimuonaa. Tulentekopaikka sijaitsi rannalla ja tuulen tuivertaessa meinasi hieman tulla kylmä. Mutta ruuanlaitto onnistui mainiosti. Käyttö- ja juomaveden otin suoraan järvestä. Ruuanlaittoon menevä vesi tuli keitettyä ja juomavesi tuli suodatettua filtteripullon avulla.

20190929_093328259_iOS

Lounajan tulentekopaikalta matka jatkui sitten Lipposensalmen laavulle. Sade ei enää tässä  vaiheessa menoa haitannut. Matkojen suhteen olin jo etukäteen miettinyt että jos jostain syystä jalka ei enää nousisi niin voisin vaikka jäädä tähän Lipposensalmen laavupaikalle yöpymään mutta en sitä tällä kertaa tehnyt. Kävin paikat läpi ja katselmoin sopivat telttapaikat tulevaisuutta ajatellen, Tähänkin paikkaan tuuli kävi reippaasti järveltä päin.

20190929_105235368_iOS

20190929_105306545_iOS

Lipposensalmelta jatkoin matkaa sitten Kokalmuksen Laavulle poiketen kuitenkin matkalla Porotallille.

20190929_112033724_iOS

Tämä Porotalli ei siis ollutkaan mikään ravintolaketju kuten Levin Hulluporo. Porotalleja oli tuossa Kokalmuksen ympäristössä sitten useampiakin.

Kokalmuksessa vietin ekan yön. Päästyäni paikan päälle sain valita itse mihin telttani tällään ja tällä kertaa se paikka oli laavun takana olevan nyppylän päällä.

20190929_120233157_iOS

20190929_124442791_iOS.jpg

Muita hyviä ja tasaisia paikkoja ei  sitten löytyny kuin laavun vieressä. Mutta ajattelin tuossa vaiheessa että jos sinne tulee muita vaeltajia niin Laavulla saattaa olla elämää hieman myöhempäänkin. No tuolla paikalla en sitten nähnyt ketään muita, paitsi poroja.

20190929_145407683_iOS.jpg

20190929_125915070_iOS.jpg

Eka yö oli varsin sateinen. Luin jopa jonkin aikaa kirjaa ja katsoin 3G yhteyden avulla iltauutiset ennen nukkumaan käymistä. Jossain vaiheessa mietin että pitäisikö kaivaa korvatulpat rinkasta mutta en sitten viitsinyt.

Aamutoimet, Teltan kuivaus päältä ja sisältä, tässä wettex toimi varsin hyvin. Tämä oli eka kerta kun sitten pakkasin teltan ”kokonaisena” hieman märkänä pakettiin. Illalla seuraavassa paikassa tulee hieman jännitýstä siitä että miten sisäteltta on säilynyt kuivana. Aamupala + muut toimet ja rinkan pakkaaminen. Rinkka selkään ja kohti seuraavaa yöpymispaikkaa.

20190929_152840230_iOS.jpg

VINKKI 1.

Jos pitää valita yöpymispaikka Kokalmuksen ja Lipposensalmen välillä niin valitsisin tuon Lipposensalmen, Lipposensalmella oli tasaisia telttapaikkoja enemmän.

 

Toinen päivä

Tarkoitus oli kävellä seuraavaksi yöksi Värikallion keittokatokselle. Kävely sinänsä meni ihan hyvin mutta tuo lounaspaussi paikka meni hieman kävelyn loppuvaiheeseen Lihapyörteelle joka on jo varsin liki itse Värikallion keittokatosta. Matkan aikana tuli nähtyä muutama varsin kuivunut lampi.

20190930_085909589_iOS.jpg

Lihapyörteen laavu on perus laavu joka tosin on ihan parkkipaikan vieressä. Täällä tulikin sitten nähtyä jo ihmisiäkin. Perus retkilounas + kaakao päälle ja loppumatka Värikalliolle.

20190930_113217699_iOS

Värikallion keittokatoksella ei sitten mitään kovin hyviä telttapaikkoja ollutkaan. Muutama erikoinen katoksen takana olevassa rinteessä ja muutamia paikkoja tulentekopaikan vieressä. Tällä kertaa päädyin sitten laittamaan teltan lähes nuotiopaikan viereen. Sisäteltassa oli aivan aavistus ”ylimääräistä” kosteutta joka lähti wettexillä kerta pyyhkäisyllä. Eli vaikuttaisi siltä että teltan purkamiseen erillisiin osiin ei ole tarvetta.

20190930_155629987_iOS.jpg

Täällä kävikin sitten vielä illan aikana (ennen auringon laskua) porukkaa jonkin verran, mutta yöksi ei muita tullut.

Tässä vaiheessa kengätkin olivat päivän aikana imaisseet vetta jonkin verran ja koetin niitä kuivatella. Sen lisäksi täällä ei iltauutisten katsominen Internetin kautta onnistunut. Kännykkäverkko oli täällä todella huono (Elisa). Sen vuoksi tulikin luettua kirjaa edellisiltaa enemmän.

20190930_155549692_iOS

Aamutoimet olivat hieman rauhallisemmat johtuen pienoisesta päänsärystä joka oli varmaankin tullut hartioiden jumiutumisesta tai kylmettyneen niskan vuoksi (nukuin pää makuupussista ulkona). Mutta aamupalan ja buranan jälkeen olo helpotti, samalla tuli mietittyä päivän reittiä ja miten seuraava yö tulisi vietettyä. Pienen pähkimisen jälkeen päädyin pyytämään noutoa päivän päätteeksi Muikkupurolta.

20191001_060351877_iOS.jpg

Nyt rinkan pakkaaminen tuntui jo ihan helpolta.

Kolmas päivä

Suuntanan Muikkupuro. Värikallion keittokatokselta on matkaa noin kilometri Ala-Ölkyn laavulle. Ala-Ölkyllä ei ollut ketään enää siinä vaiheessa kun minä sinne saavuin. Itse asiassa en kolmen päivän aika nähnyt kuin päiväretkeläisiä ja kaksi polkupyöräilijää.

20191001_081201789_iOS.jpg

20191001_081518179_iOS.jpg

VINKKI 2.

Jos pitää valita leiriytymispaikka Värikallion ja Ala-Ölkyn välillä niin valitse Ala-Ölkyn laavu. Ala-Ölkyllä on hyviä telttapaikkoja monia.

Matka jatkui siten Ala-Ölkyltä taas Lihapyörteen laavulle ja siitä sitten Laukkujärven autiotuvalle jossa söin lounasta.

20191001_093621941_iOS.jpg

20191001_075737260_iOS.jpg

20191001_093651903_iOS.jpg

Jos olisin päätynyt viettämään vielä yhden yön niin olisin ehkä sitten jatkanut matkaani Puukkojärven autiotuvalle mutta nyt sitten päädyin jatkamaan matkaani Muikkupurolle. Olisin varmaan päässyt yksinään nukkumaan yön autiotuvalla mutta se ei nyt ollut tarkoitus tällä reissulla vaan ennemminkin kokeilla tuota telttailua syksyisissä olosuhteissa ja kokeilla miten eteneminen kolmena peräkkäisenä päivänä painavan rinkan kanssa onnistuu.

20191001_100324178_iOS.jpg

VINKKI 3.

Muikkupurolla on varsin mukavasti telttapaikkoja ja maisemat ovat varmaankin yhdet hienoimmat mitä erilaisia laavupaikkoja on tullut nähtyä.

Miten kävi?

  • Telttailu OK.
  • Vaellus OK, voisi matkaa mennä enemmänkin.
  • Rinkan paino ehkä turhan paljon. Turhaa tavaraa mukana.
  • Rutiinien syntyminen tulee kokemuksien kautta.
  • Valmiit reitit ja hyvin merkatut reitit eivät vaadi suunnistustaitoja.
  • Minne seuraavaksi? (No siis seuraavana päivänä käytiin #lapinkoiraölkky kanssa pienellä karhunkierroksella).
  • Seuraavan reissun suunnittelu käyntiin.

 

Kategoria(t): Ei kategoriaa | Kommentoi

EsiKesäLoma 2019

Viime kesän Toscanan reissun ja tämän vuoden esikesäloman välistä on jäänyt selkeästi jotain puuttumaan, kesän 2018 kansallispuistot ja muutamat laskettelureissut.

Kansallispuistoista löytyy infoa retkeily sivulla.

Mutta, tämän vuoden EsiKesäLoma suuntautui…. kas kummaa Italiaan, Abruzzoon, Pescaran lääniin (tai mikä se nyt Italiassa onkaan) ja Alannon kylään – Abruzzo Borgo lomanviettopaikkaan. Alanno on Italian Maalla=maaseudulla.

20190325_074138007_iOS

Ja ajankohta oli hieman ehkä aikainen EsiKesäLomalle, maaliskuun loppu. Mutta sää oli kuitenkin parhaimmillaan varsin lämmin se hipoi suomen helle säätä.

20190325_164045951_iOS

Alanno on varsin lähellä Adrianmerta (Pescaran kaupunkia) Apenniinien vuoriston vieressä.

20190324_095603940_iOS

Reissussa oltiin tälläkin kertaa Rooman kautta norjalaisella lentoyhtiöllä.

20190322_185533210_iOS

Tosin tällä kertaa lento olikin yö aikaan. Ja saavuimme Roomaan keskiyön aikaan.

20190322_192938305_iOS

Roomasta matkan piti jatkua sitten etukäteen vuokratulla Alfa Romeolla. Mutta auto olikin sitten tämmöinen.

20190323_104146528_iOS.jpg

Ajattelimme että voi ollakkin ihan hyvä tulla Roomaan keskellä yötä niin ainakin Rooman kehätiellä on hieman rauhallisempaa. No ei ollut, sellainen puolen tunnin jonottelu odotti kehätiellä.

No Alannoon päästiin kuitenkin sitten perille melko säälliseen aikaan vähän ennen kello kolme yöllä.

Alannossa tulikin sitten käytyä lähes joka päivä, yleensä aamuisin kävellen. Alla kuvassa Alanno näkyykin keskellä kuvaa mäen päällä.

20190323_091255904_iOS.jpg

 

20190323_094340319_iOS

Ja lähikylissäkin kyllä tuli kierreltyä monena päivänä. Sunnuntaina oli naapurikylässä tietenkin markkinat.

20190324_084606694_iOS.jpg

Ja Outlet kylässäkin vierailtiin.

20190326_100119031_iOS.jpg

Caramanico Termessä käytiin katselemassa Alppityylistä vuoristokylää josta olisi lähtenyt useita erilaisia vaellusreittejä.

20190325_114156361_iOS.jpg

20190325_115827442_iOS

20190325_115303414_iOS

20190325_113954737_iOS.jpg

Majapaikan lähellä olisi löytynyt vielä muutama laskettelukeskus joka olisi ollut avoinna. Mutta tällä kertaa ei nyt lasketteluvermeitä tullut mukaan.

Ja majapaikan terassilta aamukahvia hörppiessäkin maisemat olivat varsin kohdillaan.

20190323_081505349_iOS.jpg

20190329_095846550_iOS

Kategoria(t): Ei kategoriaa | Kommentoi

Kesäloman eka viikko oli ja meni

Tänä vuonna loman aloitus otettiin varsin aikaisin Toukokuulle. Ja tällä kertaa suuntana oli sitten Italian Toscana.

IMG_1059

Tälläkin kertaa avainsanat olivat Norwegian ja Airbnb. Aluksi kärkyttiin sopivan hintaiset lennot, hyvissä ajoin. Ja kun ne oli plakkarissa niin sitten alkoi kämpän metsästys, pääasiallisesti Airbnb:stä. Airbnb:n huono puoli tuntuu olevan se että ”hyvät” paikat varataan tosi aikaisin ja sen vuoksi kolmen kuukauden päähän katseltavia hyviä kohteita ei vaan tunnu löytyvän. Mutta, nyt olimme kuitenkin hyvissä ajoin liikenteessä joten paikkakin löytyi Monteverdi Marittimosta varsin helposti.

IMG_0955 (2)

Kaksi makuuhuonetta, uima-allas ja maisema. Tarvitaanko jotain muuta? No ei välttämättä mutta tähän mökkiin sen lisäksi kuului täydellinen oma rauha. Reilun kokoinen tontti oli kokonaan aidattu ja varustettu kauko-ohjattavalla sisääntuloportilla (no uloskin päin pääsi samalla kauko-ohjaimella). Ja olihan mökissä myös internet yhteys (joka tosin välillä hieman pätki).

IMG_0994

IMG_0954.JPG

IMG_0909.JPG

Mökin omistaja oli koko ajan tavoitettavissa ja käytettävissä jos vain mitään apua olisimme tarvinneet. Jos tarvetta olisi ollut niin hän olisi ajanut kotoaan naapuri kylästä puolessa tunnissa mökille.

IMG_1113.JPG

IMG_1117.JPG

Mökissä oli reilun kokoinen kamiina jossa sai poltella tammea. Tosin kirvestä ei ollut jätetty meille vuokralaisille? Se saattaa olla ihan hyvä koska edellinen vuokralainen ei ollut osannut käyttää kamiinaakaan ilman savujen sisälle tuloa. No täytyy todeta että ei se kamiina ihan helpoin lämmitettävä ollut…

IMG_1120.JPG

IMG_1126.JPG

Kyläkin oli tavoitettavissa kävellen. Kylän palvelut koostuivat Villisika myymälästä jossa roikotettiin villisian kinkkuja karvoineen päivineen ja takimmaisesta kammarista löytyi juustotahkoja erikokoisina. Pari pientä ”markettia” joissa myytiin pakolliset eloonjäämisruuat, yksi Trattoria ja yksi Pizzeria. Ja olihan siellä yksi melko uusia Spa Hotelli joka palveli myös Ravintolana. Hotellilta valui kylään lähinnä amerikkalaisia turisteja.

IMG_1054.JPG

Lennot otimme Rooman kautta joka oli ehkä hieman kaukana kohteestamme mutta kuitenkin varsin helposti saavutettavissa autolla (autostradaa oli jonkin verran käytettävissä). Ja sen lisäksi paluuseen otimme sellaisen reilut puolipäivää Roomaa jona aikana kävimme läpi 6 kohdetta (yhteen putkeen). Ja yötä vietimme Fiumicinossa rannan vieressä.

IMG_1228.JPGMajapaikkamme ympärillä oli katseltavaa yllin kyllin viikon ajaksi. Pieniä kyliä, vähän isompia kyliä, välimeren rantaa, luonnonpuistoja, mutkaisia teitä jne. Olisihan se Pisakin ollut tuossa vierellä mutta sinne emme kuitenkaan tällä kertaa sitten lähtenyt. Viinitilojakin oli kyllä joka lähtöön mutta niille emme myöskään eksyneet.

IMG_1074.JPG

IMG_1077.JPG

IMG_1073.JPG

Auto, auto on aivan ehdoton kikotin tuolla. Tällä kertaa kävi pieni mäihä siinä että saimme upgraden autoomme siten että Audi Q1 tai mikä lie vaihtuikin Minin Cabriolettiin. Mini oli juuri sopivan kokoinen laite pieniin kyliin ja mutkaisille vuoristoteille. Ja kelien ollessa kohdallaan olihan se mukava ajella katto alhaalla tukan hulmutessa (tai no, olihan meillä hatut ja lippikset päässä).

IMG_0927

Lopputulema on että: Olihan kyllä hienoa paikka!

 

Kategoria(t): Autot, Matkustus, Retkeily | Avainsanat: | Kommentoi

Ölkky

Ölkyllä tässä vaiheessa ikää noin 5,5 kuukautta. Tähän mennessä on keretty tutustumaan monenlaisiin asioihin.

Luonnonpuistoihin

Nuuksio

file9

Meiko

file8

file-1 (1)

Nuuksio

IMG_20180415_114000

Ja välillä sitä omaa tahtoa kyllä löytyy!

IMG_20180408_090245

Ollaan käyty välillä pidemmässä reissussa ”harjoittelemassa” autossa olemista.

file1

file-4444

Kotona poseeraaminen ei aina onnistu mutta onneksi edes joskus kerkeää kuvan ottamaan.

file-11.jpeg

file1

file-3

filelap

Jokunen hammas meillä saatiin Hammaskeijulle!

file-2

Ja kyllähän sitä menoa sitten riittää.

Kategoria(t): Harrastukset, Lapinkoira, Matkustus | Avainsanat: | Kommentoi

Mökkikausi 2018

Auringon paisteen ja melkein lämpimän sään takia (tai oikeastaan ennusteen) tuli Mökkikauden avaus nyt sitten ajankohtaiseksi.

No ei se sää nyt Mökille saavuttaessa ihan niin aurinkoinen ollut.

file

Ja lämpötilakin alkoi tippumaan varsin kovaa vauhtia alaspäin pimeyden saavuttua. Taivaalla tosin yritti välkkyä monimiljoonainen tähtien välke joka ei paljoa lämmittänyt.

Saapuminen mökille auringonlaskun aikaan ei ollut se ihan helpoin juttu. Mökkitiellä oli Lunta. Siis Lunta niin paljon että se hieman esti Mökille pääsyä. No sitten tuli etsittyä vaihtoehtoinen reitti järven kautta.

Sitä lunta on jonkin verran.

file4

Korolla ei tuosta vielä pariin viikkoon liikahda!

Viikonlopun sää oli kyllä varsin aurinkoinen (ja aamulla kylmä).

file1

Ja tässä vielä se perinteinen luodon suuntaan kuva (jossa ei ainakaan ihan vielä näy lokin pesää).

file2

Mökille pääsyssä jäätä pitkin oli jo nyt viikonlopun aikana oma pienet haasteensa.

Lumi, sitä oli sen verran että Mönkkärin maavara riitti juuri sopivasti.

Vesi, Lumen alla oli VETTÄ. Kun mönkkäri upposi sen viisi senttiä alaspäin veteen alkoi mönkkärin perästä nousta varsin komea vesisuihku. Liikkuminen eteenpäin onnistui juuri ja juuri. Päivän aikana tuota vettä alkoi nousta lumen ja jään väliin varsin useissa paikoissa.

file5

No olihan siellä välillä vähän harmaatakin,

Pääasiallinen Mökkikauden avaus piti sisällään kokeellisen tapahtuman siitä että mökissä voi yöpyä – 15 asteen pakkasessa ja Ölkylle piti asentaa juoksunaru.

Juoksunarun asennus onnistui puolittain. Ja tulihan se uusi kairakin testattua… Aaa ja joo niin ne aurinkopaneelit olivat ihan kokonaan lumen peitossa joten niitäkin tuli puhdisteltua.

Kaupungilla tuli todettua että Lippakiska ei ole vielä auki.

file3

Mutta siitä se Mökkikausi taas lähtee käyntiin.

file6

 

Kategoria(t): Harrastukset, Matkustus, Mökki, Retkeily | Kommentoi

Koiranvuosi Step 1.26

Se yksi tavoite Ölkyn kanssa, liikkua autolla eri paikkoihin. Se vaikuttaisi siltä että sehän melkein on mahdollista.

Viikonloppu reissu Himokselle onnistui vallan mainiosti.

file1

Matkaa 260 km ja kahden pysähdyksen avulla homma toimi ihan ok. se about 80 km kerralla tuntui onnistuvan ihan ok. Paussi välissä ja taas matkaa eteenpäin, ei ongelmaa.

Ja ne uudet paikat.

file

Eihän siinä mitä, nähtävästi oli ihan kiva oli juosta lumihangessa ja kaivaa jäniksenpapanoita lumesta.

Tosin ihan joka paikasta niitäkään ei löytynyt.

file2

Ei ainakaan jäältä.

Asuminen vuokramajoituksessakin meni ihan ok ilman suurempaa hämminkiä. Tosin tiettyjä toimintoja tehtiin ennen yötä! Matot pois lattialta ja sähköjohdot silleen ettei niitä voinut syödä.

Yläkerran äänet eivät sinänsä häirinneet ja vain muutama lintu parvekkeella ollessa hieman ihmetytti.

Eli Ölkyn kanssa voi varmaankin sitten reissailla autolla varsin helposti?!?!?

Kategoria(t): Harrastukset, Lapinkoira, Matkustus, Mökki, Retkeily | Kommentoi

Saariselkä 2018 Talvi

 

Nojoo, Talviloma/Hiihtoloma 2018 oli nyt tällä kertaa sellainen lyhennetty versio Saariselällä.

Ja kuten aiemminkin niin Recaron penkeillä matkattiin.

IMG_0035

Mutta kuten tarkkasilmäinen tuosta penkintaustakuvasta huomaa niin nyt oltiin sitten Norskin köyhänmiehen pisneksessä.

Jalkatilaa, reilusti.

IMG_0039.JPG

No eihän siinä mitään. Kiva oli jalkoja heilutella matkan aikana????

Ja kun aamulennolla pääsee perille ajoissa niin sitä pääsee rinteeseenkin koko päivän edestä. Kuvasta ei muuten kyllä näe kuinka kylmä tuolla oli!

IMG_0062 Mutta onneksi tuo munkkirinkilä paikka oli auki.

IMG_0065

No silti tarettiin varsin hyvin.

The Mökki rinteen vieressä ja niin, Skodalla oltiin liikkeellä…

IMG_0100

Ja luntakin oli reippaasti.

Terassilta piti hieman lapparoida lunta että sai maisemat sohvalta nähtäväksi…

IMG_0130.JPG No, keli oli varsin lonkeroinen parina päivänä.

IMG_0104

No sillee Saunan jälkeenkin vähän Lonkeroinen.

IMG_0113

The Sauna View

IMG_0117

Ja kun kävi uudelta Hotlalta katsomassa niin mökki näkyi sieltäkin (oli muuten ihan ok laskiaispulla keittolounaan jälkkäriksi, Hillolla).

IMG_0171

Iltaisin Möksällä tuli katteltua ja ihmeteltyä että mitenköhän sitä itte tuollaista kelohirttä osaisi työstää??

IMG_0139.JPG

No jos sitä pysyisi vaan siinä pelkkahirressä?!?

Rinteet, ne nyt tuntui olevan varsin tyhjät. Melkein koko ajan.

IMG_0134

IMG_0169.JPG

IMG_0159.JPG

Ja olihan ne Alamäkiluistelun MM osakilpailut samaan aikaan täällä.

IMG_E0132

Saas nähdä että milloin sitä sitten seuraavan kerran tulee käymään näissä maisemissa.

IMG_0152.JPG

Kategoria(t): Ei kategoriaa | Kommentoi

2018 Koiranvuosi

koira

Ölkky, Julma Ölkky.

Kategoria(t): Ei kategoriaa | Kommentoi

2017 Joulu Vuokatti

Joulu tuli ja meni viettäen aikaa täällä.

WP_20171229_12_41_19_Pro

Luntakin oli täällä ihan oikeasti.

WP_20171229_09_33_59_Pro

Lähemmäs puolimetriä ellei enemmänkin.

Alkupäivät oli lähinnä monojen säätämistä kun flunssan oireita ja kuumettakin oli jonkin verran.

WP_20171225_21_28_46_Pro

Mutta kuumeen laskettua ja pari päivää huilanneena tuli sitten laskemistakin tehtyä loman loppuajan verran.

WP_20171226_13_53_44_Pro.jpg

Erilaisissa sääolosuhteissa. Pääasiallisesti kuitenkin harmaissa sellaisissa.

WP_20171229_10_01_01_Pro (2)

 

Kategoria(t): Ei kategoriaa | Kommentoi