Vuoden eka yönyli vaellus ei kohdistunutkaan nyt kansallispuistoon vaan Evon retkeilyalueelle.

Ja kierrokseksi tuli valittua Niemisjärven kierros, pituudeltaan noin 20 kilometriä. Kierroksen puolivälissä on merkattu erillinen telttailualue jolle matkaa ekana päivänä kertyi noin 8 kilometriä (kierros tuli mentyä myötäpäivään).

Ekan päivän kävely piti sisällään erilaisia metsätyyppejä, hieman hiekkatietä ja loppuvaiheessa pätkän verran suota pitkoksineen.

Niemisjärven telttailualueella löytyi joitain pöytä+penkki ruokailupisteitä ja muutama tulipaikka omien eväiden valmistukseen. Jossain vaiheessa siellä on ollut jonkinlaista kioskitoimintaa jota ei nyt vuonna 2020 ollutkaan koska sinne ei ole saatu toimijaa. Vesipisteitä oli kaksi jotka eivät kuitenkaan vettä tarjonnut vaeltajalle. Tai no, vettä tuli mutta niin ruskeaa että ei sitä sitten viitsinytkään ottaa mukaan.

Telttapaikkoja oli jonkin verran mutta nyt onneksi oli paras paikka vapaana, järvimaisemalla.

Paikka oli polun vieressä jossa ihmisiä liikkui iltamyöhälle, se ei menoa haitannut. Muuten paikka oli varsin rauhallinen mitä nyt jossain vaiheessa yötä metsän siimeksestä kuului pöllön huhuilua. Ihmisiä oli tullut yöksi alueelle kalastamaan ja viettämään aikaa jonkin verran mutta illan aikana ei kyllä ääniä kuulunut muista lainkaan. Itikat olivat pikku hiljaa heräilemässä eloon mutta ei niitä vielä haitaksi asti ollut.

Toisen päivän kävely olikin sitten pituudeltaan 12 kilometriä. Eli siis neljä kilometriä enemmän kuin eka päivä. Maasto oli taaskin erilaisia metsätyyppejä kulkien kohti Evo keskusta. Välillä tuli ihmeteltyä kuinka paljon kivenlohkareita voi suomalaiseen metsään mahtua.

Päivän matka olikin jo sen verran pitkä että siihen piti sisällyttää ihan oikeita taukoja ruokineen ja pienine napostelutaukoineen. Ja johtuen telttailualueen huonosta vesitarjonnasta jouduin ”koeponnistamaan” taas suodatinpulloni tehon ruskealla järvivedellä.

Näin pari päivä myöhemmin täytyy todeta että kyllä se suodatinpullo varmaankin toimi ihan ok.

Toisen päivän aikana olikin sitten jo hieman enemmän soratietä reitillä joka kyllä sinänsä oli varsin rauhallista kulkea. Ruuhkaa ei reitillä ollut.

Mitä tekisin nyt toisin?

Ottaisin ehkä enemmän vettä mukaan kun tiedän että Telttailualueen vesi oli hieman ruskeaa. Kiertäisin reitin vastapäivään jolloin toiselle päivälle tulisi kevyempi siirtymä ja vähemmän metsäteitä. Jos kalastaisin niin ottaisin kalavehkeet mukaan.

Ja ottaisin nyt sen kevyemmän rinkan!

Kaiken kaikkiaan mukava yhden yön kierros rauhallisessa ja monipuolisessa maastossa.