Tänä vuonna en ollut edes menossa vaeltaa lappiin sen jälkeen kun alkukesän suunnitelmat meni hiukka mönkään. Mutta, kun sitten erilaisten liikkeiden jälkeen näyttikin siltä että homma voisi onnistua niin päädyinkin lähtemään UKK:hon hieman käppäilee.

Ennen reissua kerkesin tekemään erilaisia suunnitelmia reitistä moneen lähtöön. Mutta kuitenkin halusin tehdä rennon ilman mitään suurta tavoitetta olevan vaelluksen tutuille alueille.

Ja päädyinkin sitten tekemään sunnitelman Aittajärveltä lähteväksi (ja paluu tietenkin samaan paikkaan).

Tie Aittajärvelle oli varsin ok kunnossa. Tällä kertaa ei rengas rikkoontunut.

Sen verran kelimuuttujia oli sitten tiedossa lomaviikolle että varauduin reissuun kanootin kera. Jos vaikka olisi tullut jotain isoja muutoksia reissun suhteen. Mutta mitään niin suurta muutosta ei tullut että olisin vaihtanut reissun vaelluksesta melontaan.

Päivä 1. Aittajärvi – Siikavuopaja

Katsoin reittiä siten että ylitin Aittajärvellä Suomujoen heti alkuun niin sitten ei tarvitsisi myöhemmin Crocseilla mennä. Ja Aittajärven kahlaamo olikin ainoa paikka missä Crocseja tarvitsi vesistöjen ylityksiin. Ja tämä reitin valitsin sen vuoksi että en aikaisemmin olekkaan käynyt Siikavuopajalla.

Tämä pätkä ei ole mikään ”yleisin” reitti UKK:ssa. Näin tämän lyhyen päivän aikana kolme ihmistä tuolla pätkällä. Kaikki muut ketkä näin suuntasivat Luirolle päin maantiekurua pitkin.

Ja tulihan tuossa koepötkötettyäkin uusi kevytalusta. Tuntui toimivan.

Mulla oli ajatuksena pitää vain paussi Siikavuopajalla mutta päädyinkin sitten yöpymään tuolla koska se oli paikkana vaan just sen oloinen että siihen kannatti jäädä. Ja onneksi jäin, ketään muita ei tuonne tullut sitten yöpymään.

Ja yöllähän sitten oli tarjolla revontuliakin.

Nukuin aikas pitkät yöunet. Ja aamulla lähtö polulle venähtikin sinne puolille päivin.

Päivä 2. Siikavuopaja – Sarvijoki

Tämäkin oli pääosin sellaista pätkää jota en aikaisemmin ole kulkenut. Ja polku kulkikin pitkin Sotavaaranojaa. Hmm, oja. Ei se nyt ojalta vaikuttanut.

Aaa, ja olihan tuolla sitten yksi sellainen ”silta”. Tuota siltaa en olisi kyllä valmis itse ylittämään. Olisitkos sä?

Ja kyllä, reissun tarkoituksena oli enemmän ihmetellä ja katsella ja oleskella ilman mitään sen kummempaa kiirettä.

Tälle päivälle oli ehkä tavoitteena (vaikka ei pitänyt olla) päästä katsomaan onko mahdollista nukkua hyvässä kelissä tunturin päällä. Ennusteet näyttivät että voisi olla pilvetöntä ja melko tyyntä. No, tyyntä oli mutta taivas täysin pilvinen.

Eli ei tälläkään kertaa sitä sellaista täysin napakymppi telttailu mahdollisuutta tunturin laelle.

Sarvijoki onkin entuudestaan tuttu paikka. Porukkaa oli jonkin verran Sarvijoella, mutta kaikki muut olivat yöpymässä teltoissaan. Joten sain kämpän sitten omaan käyttöön kokonaan Kolmen vuodenajan makuupussilla yöpyminen kämpässä oli hiukka lämmintä hommaa ja välillä taisinkin nukkua melkein ilman makuupussia.

Ja sarviojalla olen varmaankin aina nukkunut kämpässä.

Yöllä oli sitten revontuliakin, mutta pilvet kyllä haittasi vahvasti niiden näkyvyyttä, Kamera kuitenkin sai napattua reposten kajon pilvien läpi.

Päivä 3. Sarvijoki – Joenvarsi paikka

Päivän kävely olikin sitten entuudestaan tuttua pätkää. Tosin en muistanut että Sarvijoen osuus olikin niiiin pitkä. No hienoa maisemaa tämäkin.

Päivän tavoitteena oli parikin erilaista mahdollisuutta. Yhtenä vaihtoehtona oli Sarvijoen ja Muorravaarakanjoen yhtymä kohta jossa on varsin hieno paikka yöpymiselle. Paikalla on vanha nuotiopaikka muttei muita ”palveluita”. Tätä paikkaa olen aikaisemminkin miettinyt telttapaikkana. Tällä kertaa en jäänyt tähän. JA EN OTTANUT KUVAA,täh.

Toisena vaihtoehtona olin pitänyt Jyrkkävaaraa mutta se olisi oikeastaan turha pisto pois reitiltä.

Joten kun vastaan tuli hyvä telttapaikka Muorravaarakkajoella niin jäinkin sitten ”villiin” telttailupaikkaan poroaidan viereen. No oli tässäkin tehtynä kivirinki nuotiota varten.

Täälläkin nukutti varsin hyvin vaikka joki piti omaa elämäänsä varsin äänekkäästi. Ja yölläkin ripautti vettä, tosin varsin vähän.

Päivä 4. Muorravaarakanjoen varsi – Aittajärvi

No, tästä ei olisi sitten pitkäkään kävely takaisin Aittajärvelle. Semmoinen perusnopea päivä tiedossa. Tai no, alkuperäinen ajatus oli jäädä Snelmannin majalle vielä yhdeksi yöksi. JOS, Suomujoen kahluupaikalta pääsisi helposti yli. No, kävin kyllä tiirailemassa ylitystä ja jostain syystä se ei tuntunut hyvälle niin päätin kävellä Aittajärven kahlaamoon ja autolle.

Olihan tuollakin välillä muutamia varsin hyviä telttapaikkoja.

Mutta kaikenkaikkiaan kyllä joenvarret on vaan hienoja. Tähän varmaan vaikuttaa tuo oma kanootti.

Päivä 5. Kotiinpaluu

Yöllä piti vielä tietysti käydä kattelee tähtiä. Ja Linnunrataa.

Ja sitten tulikin häiritsee taivaantulet, revontulet.

Loppusanat. No ne tulee taas sitten joskus. Mutta sen verran, että olihan kyllä kuiteskin hieno reissu ilman mitäääään hoppua yhtään mihinkään. Tämmöstä lisää.