2022 Kolovedellä melomassa

Tää reissu (Koloveden Kansallispuisto) tuli pikkasen silleen puskista vuoden ekaksi useamman yön reissuksi. Ja melkein jo perinteinen helatorstain esikesäloma on aika hyvä aloitus vuoden vaelluksille, tosin nyt tällä kertaa sitten melontareissuna.

Ja täähän oli mun eka yliyön kestävä melontareissu. Joka osaltaan ehkä toi reissuun oman pienen lisäjännityksen.

Reissuun olin suunnitellut päiviä keskiviikosta sunnuntaihin ja ehkä jopa koko puiston kiertämisen. Mutta onneksi tuosta tulikin sitten kolme yötä ja neljä päivää kestävä reissu. Ja reitti suuntautui enemmän puiston eteläosaan.

Reissuun varustautuminen vaati erinäisiä varustehankintoja. Pelastusliivit ja märkäpussi (laukku). Laukku on siitä hyvä että sitä voi mahdollisesti käyttää tulevaisuudessa myös moporetkillä.

Ja reissun luonteen vuoksi (melonta) oli tavaroiden pakkaamisessakin aika paljon vapaampi tapa mahdollista. Tavaraa tuli otettua mukaan varsin paljon.

Päivä 1 Kirkkoranta – Vaajasalo

Klo 12.00 sain kanootin käyttööni Kirkkorannasta. Kanootti oli Vihreä ja kanootin lisäksi vuokraan kuului Melat, tynnyri, kartta, koussikka ja sieni (pelastusliivikin olisi kuulunut).

Eli pakkasin sitten osan tavaroista tynnyriin joka tuli sekin varsin täyteen. Ja kun tavarat oli pakattu vedenpitäviin paikkoihin, lastasin laukun ja tynnyrin kanoottiin. Etukäteen mietin että pitäisikö sitten tynnyri ja laukku kiinnittää jotenkin kanottiin? En kiinnittänyt.

Keli oli varsin hyvä, aurinkoa ja kevyttä tuulta.

Ekan päivän melonta tietenkin pikkasen jännitti! Mutta turhaan, hyvin tuo eka päivä meni.

Ja Vaajasalon leirintäpaikka tulikin vastaan varsin nopeasti.

Vaajasalon leiriytymispaikka on kyllä varsin huikea paikka. Harvoin olen nähnyt yhtä hienoja maisema telttapaikkoja (korkealta kalliolta aukesi todella hienot näkymät).

Ja ekaa kertaa näin livenä ”terassi” telttapaikkoja, lavoja joiden päälle teltat laitetaan.

Ja kyllä, parhaan paikan kyllä sain!

Aamukin avautui teltan ”ikkunasta” varsin mukavasti, pidin teltan sivun auki koko yön. Ja uni maittoi heti ekasta yöstä varsin hyvin, vaikka ei ollut Tempur tyynyä!

No pieni miinus olis se että auringonlasku ei Vaajasaloon oikein näy silleen kivasti. No vähän kuiteskin.

Päivä 2 Vaajasalo – Syväniemi

Melomaan lähteminen ja laituriin tulo on vielä niitä jänniä hetkiä. Tässäkin pääsin ihan nätisti kyytiin.

Toisen päivän maisemat oli kyllä hienoja. Ja yhtenä tutustumis kohteena oli Ukonkivi jota pääsi katsomaan Ukonkannan kautta. Vettä oli juuri ja juuri sen verran että Ukonkannasta pääsi melomalla. No otti siinä pohja jonkin verran kiinni.

Ja tuolla olikin sitten Ukonkiven kupeessa mielenkiintoisia paikkoja. Sannan piti käydä kokeilee josko saisi kajakkinsa ängettyä kiven koloon.

Reissun ainoa Norppa, hieman harvinaisempi Veikkolan Norppa!

Ukonkannan vieressä on myös hyvä paikka pitää huilia maissi.

Päivän etapilla löytyi mielenkiintoisia paikkoja.

Syväniemi on pieni saari jossa on lavereita teltoille kolme kappaletta. Ilman lavereita teltalle on vaikea löytää tasaista paikkaa.

Pienen matkan päässä Syväniemestä on sääsken pesä jota kävimme katsomassa sopivan matkan päästä.Ja samalla reissulla kävimme melomassa lähialuetta hieman läpi.

Mutta syväniemessä onkin sitten auringonlasku jo ihan kohdillaan.

Päivä 3 Syväniemi – Laajakaarre

Aamu valkenikin sitten ihan peilityynenä.

Ja olihan ne maisemat kuitenkin tälläkin pätkällä varsin mukavat.

Syväniemestä ei ole pitkä matka Laajakaarteen leirintäalueelle. Laajakaarre on myös ”pieni” alue missä on kolmelle teltalle paikka. Ja enemmän paikkoja sitten riippareille. Tää oli sellainen nopea siirtymä päivä. Ja isoin homma oli syödä ruokavarastoja tyhjiksi. Ja miettiä millainen reissu onkaan ollut.

Ja siis onhan täälläkin rakkaa!

Kanootin parkkeeraus.

Päivä 4 Laajakaarre – Kirkkoranta

Vika päivä olikin sitten Ukonvuoren katselmointi ja autolle melonta.

Matka ei ollut pitkä joten ihan rauhassa sai tehdä siirtymät. Ja kelikin oli taas melkoisen hyvä.

Ukonvuoren ”kolo” oli aika erikoinen paikka.

En mä nyt välttämättä ihan tarkkaan niitä seinäpiirrustuksia nähnyt!

Ja kyllä tuo parkkeeraus myös laiturille onnistuu näppärästi.

Ja Ukonvuorelta ei sitten ollutkaan kuin lyhyt siirtymä Kirkkorantaan. Tuolla pätkällä taisi olla sitten koko reissun kovin tuuli.

Loppu päätelmä.

Ihan törkeen makee reissu. Uuudestaan!!!

Ja Iso Kiitos reissukaverille @sannaretkeilee

Niitä juttuja…

Hassua että hartiat tai mikään paikka ei tullut melonnasta kipeäksi. Siihen varmaankin avitti se että tarkoituksena ei ollut tehdä pitkiä päivämatkoja vaan maltillisia etenemisiä ja enemmän maisemien ihailua.

Melontaan liittyy paljon kaikenlaista mitä en osaa ja tiedä. Kanoottiin meneminen ja pois nouseminen on aina se pieni jännitys. Joo joo, jalka aina keskelle kanoottia ja ja ja… Mutta kun sitten laiturit on korkeita tai matalia niin ihme ja kumma että en kaatanut kertaakaan kanoottia.

Vesi oli kylmää. Kävin muutaman kerran uimassa (talviturkkikin jäi tuonne), siis niinku oikeesti uimassa.

Ja se tavaran pakkaaminen mukaan reissuun. Paljon voi ottaa mutta ei nyt ihan turhaakaan tavaraa kannata ottaa. Vichy ja Cokis tölkit jees. Oikeet kananmunat tosi hyvä. Oliskohan se tyynyt ollut kuiteskin aika mukava? En nimittäin sitä pakannut mukaan.

Riipparin käyttö olisi hyvä opetella jos sitä vaikka joutuisi käyttämään. Tai edes Tarpin virittäminen erilaisiin käyttötarpeisiin.

Kelit ei ehkä ole aina NÄIN HYVÄT! Joka päivä paistoi aurinko! Vettä ei satanut.

Mutta joku pieni (tai ISO) palo tuosta jäi uudelle reissulle.

Kategoria(t): Ei kategoriaa Avainsana(t): . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s