UKK taaaas kerran? No eihän tää oo kuin vasta toinen Vaellus UKK:hon ja ei varmaankaan viimeinenkään.

Tällä kertaa vaellettiin työporukalla Aittajärveltä katsomaan Sokostia ja siitä sitten Kiilopäälle. Tää oli työpaikan toinen ”kunnon” vaellus. Reitin suunnittelu oli tänä vuonna allekirjoittaneen käsialaa ja pääidea oli tosiaan käydä ottaa niitä valokuvia Sokostin päältä. Päivämatkat vaihtelivat 7km – 18km välillä.

Matka pohjoiseen päätettiin tehdä kahdessa osassa siten että ekana päivänä ajettiin Kemiin yöksi. Ja siitä sitten Kiilopäälle. Kemissä hotellin vieressä oli jokin ”areena” teltta jossa illan aikana Tommi Läntinen kävi esiintymässä!!! Hmm, kuulijoita oli kyllä aika kourallinen.

Päivä 1 Aittajärvi – Pälkimäoja 18,5km

Kiilopäältä suuntasimme taksin kyydissä Aittajärvelle. Aiittajärven parkkiksella olikin kyllä autoja aika läjä. Vaellusreissu alkoikin sitten heti joen ylityksellä. Vettä oli hieman enemmän kuin edellisen vuoden ruskareissulla. Ja täähän olikin eka oma crocs ylitys. Viime vuonna menin joka paikasta kumpparivarsien turvin yli.

Ekan päivän pituus oli noin 18km. Alun perin oli tarkoitus mennä Sarviojalle mutta sen ollessa remontissa niin suuntasimme suoraan Pälkimäojalle. Pälkimäojalle tuli sitten yöksi kaksi telttakuntaa meidän lisäksi. Aamulla ihmettelin ilmapatjaa kun se oli varsin tyhjä.

Ei tullut nukuttua laavussa vaikka tilaa olisi ollut.

Pälkkimäojaltakin piti lähteä crocseilla.

Päivä 2 Pälkimäoja – Luiro 7,2km

Toka päivä olikin sitten tosi helppo noin 7km. Odotuksissa olikin sitten heti päästä saunomaan Luiron saunaan. Olimme sen verran ajoissa Luirolla että mitään suurempaa ruhkaa ei ollut vielä havaittavissa. Kämpät olivat tyhjiä ja telttakuntia oli vähän.

Ja itse asiassa Saunan kiuas oli myös vaihdettu…

No päivä sujui leppoisasti huilien ja saunoen. Osa ryhmästä majoittui rajan kämppään yöksi. No, illalla sitten telttakuntien määrä moninkertaistui laakista kun reilu 40 riparilaista pamahti paikalle.

Mutta itse nukuin sitten Omassa Kämpässä! Itse asiassa telttapaikka oli just sama kuin viime ruskareissulla.

Hyvän Yön näkymä!!!

Yön aikana ilmapatja tyhjeni jo sen verran että jouduin sitten täyttämään patjaa keskellä yötä.

Keli Luirolla oli kyllä kohillaan. Tosin Luiron vesi oli kyllä hieman kylmää mutta kyllä siinä ui.

Päivä 3 Sokosti 11,2km

Kolmas päivä oli sitten varattu Sokostin huiputusta varten. Tällä kertaa keli olikin sitten ihan nappiin, aurinkoinen ja sopivan lämmin.

Tässä vaiheessa reissua tuli huomattua että viime syksy oli paljon kuivempi kuin mikä nyt tilanne on. Monet purot olivat ihan puroja tänä vuonna kun viime vuonna niissä ei näkynyt tippakaan vettä.

Ja olihan siellä huipulla sitten meidän lisäksi pari muutakin.

Ja tällä reissulla oli tosiaan näkymät ihan nappiin.

Ja olihan se Luirokin aika kiva.

Tän päivän illaksi kyllä tosin tuli melkoinen ukkonen joka pyöri useita tunteja ympäri UKK:ta.

Päivä 4 Luiro – Tuiskukuru 8,3km

Neljäs päiväkin oli sellainen helpompi päivä, noin 8km. Tuiskukuru on jotenkin sellainen ”välietappi” paikka. No olihan se kyllä välietappipaikka myös riparilaisille.

Tässä tuli kerättyä voimia ja ihmeteltyä tuiskukurun menoa.

Päivä 5 Tuiskukuru – Suomunruoktu 13,2km

Jotain uutta! Eli tää oli sitä osuutta mitä en ollutkaan ennen nähnyt. Matkalla oli suota. Kuvasta voi etsiä ryhmämme neljä muuta jäsentä.

Ja Metsää.

Ja tulihan täällä sitten nukuttua kämpän puolella ja kyllä hyvin nukuttikin???

Päivä 6 Suomunruoktu – Kiilopää 15,5km

Jaksaa jaksaa. Tää nyt oli melkein se siirtymä vaan Kiilopäälle. Ja sen verran harmaa keli että maisemat jäi enemmän oman mielikuvituksen varaan.

Ja tulihan tuossa Suomunruoktun lähdössä kokeiltua myös kengät.

Mitä jäi mieleen ja mitä tuli opittua

Kengät, toimi hyvin. Pitivät veden ulkopuolella. Opin sitomaan Kengännauhat. Pitäisiköhän kuitenkin hankkia yhdet luokkaa jäykemmät kengät?

Telttapatjan paikkaaminen. Meinasi hieman ottaa päähän kun huomasin että patja vuotaa. Mutta se onnistumisen tunne kun sen reiän löysin ja sain pitävästi paikattua.

Korvatulpat! Nehän toimii, nukuin kämpässä yhden kovan kuorsaajan kanssa. En kuullut kuorsausta. Nukuin kuin tukki ja varmaan itse kuorsasin kovaaa.

Ruokaan pitää panostaa enemmän. No lähtöpäässä tuli ainakin syötyä sitä Poroa.

Se tunturin päällä nukkuminen…. Ehkä syysvaelluksella!?!? Plus että minkälaista telttaa kantaa. Kolmen kilon teltta painaa 3,5kg. Se on paljon. Ehkä syysvaellus menee 1kg tai 2,3kg teltalla. Mutta kun rinkan paino on alle 20kg niin homma ok.

Varusteissa ei oikeastaan ollut mielestäni puutteita. Eikä hirveesti mitään liikaa. No joo, pari lusikkaa ylimääräisiä ja yksi puukko liikaa.

Nii joo. Kaasua meni vain vajaa purkki. Eli tuolla olisi voinut olla ihan hyvin varapullona pikkipikku pullo. Ja oikeen tiukan paikan tullen olisi voinut sitten käyttää kämppien kaasuhelloja.

Puhelin. Elisan Liittymällä sai yhteyksiä Sokostilla ja monessa muussa paikassa kun oltiin hiukka korkeammalla. Muistaakseni näin ei ollut viime vuonna vaan piti olla Telian liittymä. No ”hätävara” Garmin Imreacherillä kyllä sit sai tekstareita lähetettyä tarvittaessa. Mutta ihan kiva että Elisallakin sai sitten välillä tehtyä ”pakolliset” päivitykset.

Paratiisikuru ja Pirunportti vieläkin näkemättä. Ja Anterinmukkaan pitäisi mennä. No tää riippuu nyt aika paljon oonko lähdössä syysvaellukselle yksin vai…. Mutta jossain vaiheessa ne pitää nähä.

Ja metsähallituksen uudet huussit olivat kyllä ihan toimivia.

Kyllä, tänne pitää palata vielä uudelleen!!!