Tämän vuoden eka vaellus olikin sitten Hetta Pallas uusinta (edellinen reissu oli 2021). Joskus mietin että jos menisi toiseen suuntaan reitin Pallaksesta Hettaan. Mutta ei, sama suunta kuin edellisellä kerralla. Ja lähtöpistekkin on sama kuin edellisellä kerralla.

Sääennusteet heittelivät ennen reissua todella paljon. Alustava ennuste oli todella märkä.Mutta lähtöpäivää edellisenä päivänä ennuste olikin jo varsin hyvä.

1. Päivä

Lähtö Hetasta olikin sellainen reipas. Aamupala klo 8.00 ja venekyyti klo 9.00. Auto jäi perinteisesti siirtopalvelun huomaan. Ja se olisi Pallaksella sitten odottamassa torstaina. Auton keulasta pystyi päättelemään että ainakin jossain päin suomea ötökät olivat heränneet!

Ekan päivän kävely oli Pyhäkeron kautta Tappuriin. Sioskuru ohitettiin ihan sen vuoksi että sinne valtaosa vaeltajista jäisi ekaksi yöksi.

Ekan päivän sää oli kyllä mitä parhain.

Ja otimme kyllä ekan päivän ihan rauhallisesti. Kilometrejä tulisi kuitenkin reilu 17. Ja kyllä, mulla oli Jaffapullo matkassa. No se tuli juotua ekana päivänä niin siitä tuli sitten Varapullo.

Päätimme syödä lounasta Pyhäkeron huipulla. Ja onneksi löysimme sieltä hieman tuulensuojaisan paikan lounashetkeä varten. Jaffaa oli vieläkin.

Sioskurussa oli jo jonkin verran porukkaa kun saavuimme sinne. Joten pidimme siellä vain lyhyen tauon ja jatkoimme matkaa Tappuriin. Ja olinhan jo Sioskurussa nukkunut aikaisemmalla reissulla. Plus Tappurissa oli kyllä tasaista aluetta teltoille yllin kyllin.

Tappurissa kyllä nukutti eka yö makoisasti. Olimmehan kuitenkin kävelleet ekana päivänä ihan reippaan matkan.

2. Päivä

Toinen päivä olisikin sitten selvästi lyhkäsempi päivä. Määränpäänä oli Hannukuru joka saunansa vuoksi oli kyllä ihan ehdoton paikka. Kävely Hannukuruun sujui nopeasti pienen sadeuhan alla.

Kerkesimme perille juuri ennen sadetta ja saimme leirin pystyyn ennen sadetta. Hannukurussa oli tullut hieman rajoituksia teltan sijoituksen suhteen. Kaivo oli suljettu ja yksi kota oli suljettu. No, onneksi meillä oli suodatinpullo mukana.

Sauna oli kyllä mainio ja lammen vesikin oli ihan tarpeeksi lämmintä pulikointia varten.

Yöllä sitten satelikin vettä hiukka enemmän.

3. Päivä

Kolmantena päivänä oli tarkoitus sitten kävellä Nammalakuruun joka on se yleinen paikka vikaksi yöksi. Olimme Hannukurusta varmaan melkein viimeiset lähtijät reitille.

Aamulla oli hyvä kuivatella telttaa ennen lähtöä.

Ja päivän ollessa varsin aurinkoinen etenemisemme ei ollut kovinkaan ripeää vaan keskityimme enemmän maisemien ihasteluun.

Edellisestä reissusta poiketen oli nyt tällä pätkällä näkyvyys mitä mainioin.

Jonka vuoksi tässä nyt muutama maisemakuva.

Polku oli pääasiallisesti varsin hyvää kävellä. Märkiä paikkoja oli vähän.

Rupesimme laskeskelee minkä verran porukkaa Nammalakurussa olisi. Ja hieman pohdimme että jos jäisimmekkin tuohon Montellin majalle yöksi. Ja kun pääsimme Montellin majalle ei siellä ollutkaan meidän lisäksi sitten kuin yksi telttakunta. Joten saimme olla lähes omissa oloissa. Teimme iltaruuat ja aamupalan kodassa.

Hyviä telttapaikkoja ei kyllä tuolta kovinkaan paljoa löytynyt. Ja yöllä satoi vettä. Erityisesti aamulla tuli vettä ihan kunnolla.

4. Päivä

Pääsimme aamusta liikkeelle vielä kuivina. Mutta päivän mittaan sitten vettä tuli useampaan kertaan. Mutta sehän ei enää haitannut kun maali kuitenkin jo alkoi häämöttää.

Päivän aikana piti koettaa syödä kaikki karkkivarastot ja suklaat pois.

Autokin löytyi sovitusti Hotellin takaparkista.

Miten meni?

Tämä oli Tiinan eka pitempi reissu. Ja hyvinhän se meni. Kelit oli varsin koleat, välillä mittari kävi yöllä noin plus kolmessa asteessa. Mutta varmaankin sen vuoksi myös ötökät loistivat poissaolollaan.

Rinkan loppupaino oli itselläni 8,5kg. Joka oli aikas hyvä. Ja oli ihan ok lähteä reissuun ilman sadehousuja. Ja tosiaan ainoa päivä kun kävelimme sateessa oli viimeinen päivä.

Karkkia oli tarpeeksi ja yksi suklaalevy riitti kaikille päiville. Makkarapakettikin riitti varsin pitkään.

Mutta hyvin me kyllä jaksettiin.